tiistai 26. maaliskuuta 2013

Draaman lajit ja tyylit

Draaman lajit

DRAAMAN LAJIT JA TYYLIT
-miimi ja pantomiimi
TRAGEDIA
tragedia eli murhenäytelmä
-antiikin tragedia: ensimmäinen kukoistuskausi Kreikassa 400-luvulla eKr.
-kirjoittajia Aiskhylos, Sofokles ja Euripides, joilta säilynyt n. 30 tragediaa
-alun perin kreikkalainen tragedia saattoi päättyä myös onnellisesti
-Aristoteleen mukaan ”tragedia on arvokkaan ja loppuunsuoritetun, pituudeltaan rajoitetun toiminnan jäljittelyä; juoni on tapahtumien sommittelua
    -mimesis: jäljittely, uudelleen luominen, tekeminen, esittäminen
    -praxis: toiminta; draama on toiminnan jäljittelyä toiminnan keinoin
    -mythos: juoni
-aristoteelinen draama = suljettu draama
-noudatti kolmen ykseyden lakia; henkilöt ylhäistä syntyperää; tyyli ylevä ja runomitallinen; sisälsi aina muutoksen onnesta onnettomuuteen tai toisinpäin; peripetia = yllätyksellinen käänne
-katharsis: herättämällä sääliä ja pelkoa tragedia aiheuttaa tunteiden puhdistumisen
TRAGEDIA MYÖHEMMIN
         antiikin Rooma ei tuottanut merkittäviä tragedioita
         Seneca (4eKr.-65jKr.)kirjoitti julmia tragedioita, joissa kärsimys nähtiin arvokkaana; välitti antiikin perinnön Englantiin 1400-1500-luvuille
         keskiajalla tragedia oli valoisasti alkava tarina, joka päättyi synkästi
         Elisabetin ajan tragedia (renessanssiaika):
    -ihaili yksilöä
    -Marlowe (1564-1593) kuvaa tragedioissaan rohkeiden, kunnianhimoisten sielujen taistelua itseään suurempia voimia vastaan
   -Shakespearen (1564-1616)luonnetragedioissa (Hamlet, Othello, Macbeth, Kuningas Lear) rikos johtaa rikokseen kuten antiikin tragedioissa, mutta se leviää myös ihmismielestä toiseen; kaikki raunioituu vähitellen; paha ruokkii itse itseään ja mädättää kaiken
-         Ranskan klassinen tragedia (1600-luvulla) piti lajit tiukasti erillään; kirjoittajia Corneille ja Racine
-         ns. porvarillinen murhenäytelmä syntyi Saksassa; kirjoittajana Lessing; perinteinen tragediakäsitys mureni, koska päähenkilöinä saattoi olla keskisäädyn edustajia; ei enää myyttisiä, yli-inhimillisiä aiheita eikä sankareita , vaan keskiössä oli ihminen suhteessa muihin ihmisiin, kodin maailmaan, yhteisöön, lähipiiriin
-         toisaalta Schiller ja Goethe noudattivat klassisen tragedian muotoihanteita
NYKYTRAGEDIA
         modernin tragedian luojana pidetään Ibseniä (1828-1906), jonka tragedioissa keskeinen konflikti rakentuu yksilön ja yhteiskunnan ristiriidasta; yksilön ehdottomuus törmää valheelliseen ja korruptoituneeseen yhteisöön
         naturalistisen tragedian kirjoittaja Strindberg (1849-1946)
         ekspressionistiset näytelmät: tyylitelty ihmiskuvaus, visuaalinen tehokkuus, ei-verbaaliset keinot; yhteiskuntakriittisyys, sosiaalinen vastuu
         amerikkalaisissa1900-luvun näytelmissä tragedian piirteitä erityisesti Millerillä, O´Neillillä
         sodanjälkeisessä Euroopassa Camus ja Sartre pohtivat eksistentialistisissa näytelmissään, perinteisen draaman muodossa filosofisia näkemyksiään
         absurdissa draamassa (Ionesco, Beckett) sekä traagisia että koomisia osioita
KOMEDIA
         komos riehakas juhlakulkue
         huvinäytelmä, jossa arkisempia aiheita kuin tragediassa; tavallisista ihmisistä ja heidän heikkouksistaan
         antiikin Kreikassa Aristofaneen (445-385)
      poliittiset komediat
-uusi attikalainen komedia käytti vakiotyyppejä inhimillisten heikkouksien edustajina
-farssi, lyhyt tilannekomiikkaan perustuva ilveily syntyi myöhäiskeskiajalla; vauhdikas juoni ilman luonnekuvausta
-commedia dell´arte kehitti edelleen farssia; suosittu 1600-luvulla
-Elisabetin ajan englantilainen komedia; Shakespearella myös ns. romanttinen komedia
-Ranskassa 1600-luvulla Molièrellä farsseja, luonnekomedioita (Saituri) ja tapakomedioita
-1700-luvulla ns. sentimentaalinen komedia
-1800-luvulla vaudeville-komedia, lyhyehkö musiikkipitoinen huvinäytelmä
-1900-luvulla komedian ja tragedian rajat hämärtyneet > tragikomedia = vakavan
konfliktin sisältävä draama, joka päättyy onnellisesti tai jonkinlaiseen sovintoon
vastavoiminen kanssa
MUITA DRAAMAN LAJEJA
         melodraama = musiikkia käyttävä näytelmämuoto, vetoaa tunteisiin, hyveellinen sankari tai sankaritar
         dokumenttidraama
         eeppinen draama vieraannuttaa katsojan näyttämötapahtumisesta (Brecht)
         absurdi teatteri, draama kuvaa nykyihmisen mieletöntä elämänkokemusta; mielettömyys leimaa sekä näytelmän rakennetta, kieltä että tapahtumista; toiminnasta ei rakennu loogista juonta eikä dialogista järkevää ajatuksenkulkua; Ionesco, Beckett (vaikutteita Artaudin julmuuden teatterista = suoraan piilotajuntaan vaikuttavaa rajua ilmaisua käyttävä näytelmä))
         happening 1960-luvulla= improvisoitu draamallinen tapahtuma
         performanssi 1980-luvulla = happeningista kehitetty ennalta suunniteltu esitys

LISÄTIETOA TEATTERIN HISTORIASTA
Tutustu sivustoon Nykyteatterin rihmastoja. Erityisesti kannattaa tutkia alleviivatut osiot
 Teatterihistoria ennen 1900-lukua, joka aukeaa tästä
http://www10.edu.fi/lukiodiplomi/teatteri/#81

 1900-luvun teatterin  ilmiöitä -osiossa  on esitelty symbolismi, ekspressionismi, absurdismi, eeppinen teatteri, julmuuden teatteri, köyhä teatteri, tyhjä tila ja maailmakollektiivi, Odin-teatteri , postmoderni teatteri, Théâtre de Soleil, uusi commedia dell´arte, foorumiteatteri. Osio aukeaa tästä:
http://www10.edu.fi/lukiodiplomi/teatteri/#48

Jos olet kiinnostunut nykyteatterin ilmiöistä, lue myös osio Nykyteatteri ja esitystaide. Sen avulla ymmärrät, mistä nykyteatterissa on kyse.Osio aukeaa tästä:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.